Kalastusinfo

« Takaisin listaukseen

Lohi

Lohi ( Salmo salar ) on kala, joka elää meressä koko Suomen rannikkoalueella, mutta nousee kutemaan enää vain Teno-, Näätämö-, Tornion- ja Simojokiin jokien voimakkaan rakentamisen (voimalaitospatojen ja ruoppausten) takia. Täysikasvuinen lohi kasvaa noin metrin pitkäksi ja noin 10 kilon painoiseksi, yli 20-kiloisia saadaan säännöllisesti ja Suomen ennätys on 43 kiloa (Tornionjoesta).

Lohi vaatii elinympäristökseen viileää, puhdasta ja hapekasta vettä. Lisäksi se tarvitsee esteettömän pääsyn merestä kutualueille, mereen laskevien jokien koskiin. Aikuinen kala aloittaa nousun kutujokeen kesäkuussa, kutee syksyllä, mäti hautuu joen pohjassa talven yli ja poikaset kuoriutuvat keväällä. Ne oleskelevat joessa tavallisesti 2-3 vuotta ennen vaellustaan mereen. Meressä lohi viettää 1-6 vuotta, yleensä 2-3, saavuttaakseen sukukypsyyden. Lohi palaa kutemaan kotijokeensa eli sinne, missä on syntynytkin. Se tunnistaa oman jokensa hajun perusteella.

Vielä 1900-luvun alussa lohi lisääntyi Suomessa 18:ssa mereen laskevassa joessa. Kiiminkijoki oli viimeisin menetetty lohijoki. Koko Itämeren alueella lohijokia oli silloin 80, nyt 20. Rakentamisen lisäksi veden rehevöityminen pilaa lohen elinympäristöä

Suomen lohenkalastuskiintiö oli vuonna 2004 pääaltaalla ja Pohjanlahdella 116 603 kpl ja Suomenlahdella 28 490kpl eli yhteensä 145 093kpl. Meri- ja jokikalastajat kinaavat kiintiöiden jakamisesta, sopassa ovat mukana jokikalastajia houkuttelevat matkailuyrittäjät ja Lapin kunnat.

Jokivarren kalastajat hakivat voimalaitosyhtiöltä ja valtiolta korvausta Kemijoen rakentamisesta aiheutuneista tulonmenetyksistä. Tästä vuosikymmeniä kestäneestä taistelusta suomen kieli sai sanan karvalakkilähetystö . Kalastajat, tai heidän perikuntansa, voittivat.

Ruokakaupan kalatiskin lohi on useimmiten peräisin norjalaisesta kalanviljelyslaitoksesta. Itämerestäkin kalastettu lohi on usein istutuskala.

Lohi sekoitetaan helposti taimeneen ja muihin lohikaloihin, kalatiskillä myös kirjoloheen